Ohessa näette sommittelemani matriisin joka pyrkii havainnollistamaan kiinnostuneisuuden rakenteellista jakautumista ja kiinnostuskentän pirstaloitumista. Tavoitteena on havainnollistaa sana-assosiaatioiden avulla kiinnostuneisuuden ja positiivisten sekä negatiivisten tunnelatauksien keskinäistä riippuvuutta. Origossa sijaitsevat kohteet ovat neutraaleja. Olen sijoittanut kahden akselin rajaamaan matriisiin subjektiivisia ja väliaikaisia kiinnostustuntemuksia, sekä luonut itsestäni samalla erittäin rahvaanomaisen ja yksinkertaisen kuvan, mikä minua ei suuresti haittaa.
Positiivisen tunnelatauksen ja korkean kiinnostuksen omaavat asia(kokonaisuude)t on helppo sisäistää, sillä ihminen on luonnollisen kiinnostunut asioista mitkä häntä miellyttävät. Vastaavasti asiat joita kohtaan kiinnostus on hyvin matala, negatiivinen, liittävät itseensä usein aiemmin esittämäni kaaviokuvan mukaan myös negatiivisen tunnelatauksen. Tämäkin on suhteellisen helposti ymmärrettävissä. Ristiriitaisempia , ja sikäli tutkimuksellisessa mielessä kiehtovampia, ovat kuitenkin kohteet jotka korkeasta kiinnostuneisuuden tasosta huolimatta saavat aikaan negatiivisen tunnelatauksen, tämä selittynee eräänlaisen pakon sanelemana.
Esimerkiksi opiskeluun suhtaudutaan usein kiinnostuneesti, vaikkakin se toisinaan aiheuttaa vastenmielisyyttä ja negatiivista tunnelatausta. Tästä tunnelatauksesta huolimatta moni ymmärtää opiskelun tärkeyden tulevaisuuden kannalta, ja osoittaa suurtakin kiinnostusta itsensä kehittämiseen oman mukavuutensa kustannuksella - toiset, kuten G.E. Staapon ansioituneesta tiedotteesta aikaisemmin saimme lukea, eivät osoita. Tähän ryhmään lukeutuu myös muita lyhyellä aikavälillä vastenmielisiä kiinnostuksen kohteita, jotka ovat jollakin välillisellä tavalla hyödyllisiä.
Voimme siis perustellusti väittää, että esitetty matriisi sopii yksittäisen henkilön/henkilösegmentin kiinnostuksen tarkasteluun nimenomaan hetkellisestä/lyhyen aikavälin näkökulmasta.
Minua tutkijana kuitenkin ihmetytti havainto siitä, että mieleeni ei tullut yhtäkään sopivaa kohdetta joka samanaikaisesti ei kiinnostaisi ja tuottaisi positiivisen tunnelatauksen. Voidaan spekulatiivisesti olettaa, että esimerkiksi maailmanrauha ja eläinten oikeudet ynnä muut puunhalaajamaiset arvot sijaitsisivat valtaväestön osalta tässä sarakkeessa, mutta en ole asiasta aivan vakuuttunut, sillä vaikka suurinta osaa ei kiinnosta ja he suhtautuisivat edellämainittuihin periaatteessa positiivisesti, en ole löytänyt riittävän vahvoja perusteita puoltaakseni tämän teorian vahvistamista.
Jotkut koulukunnat, kuten kiinnostustieteiden tohtorin, arvostetun alan johtavan asiantuntijan G.E Staapon perustaman "Eigiläisyyden" edustajat ovat matriisista kuitenkin sitä mieltä, että esimerkiksi koulutus on asia joka saa matalat kiinnostusarvot, mutta positiivisen tunnelatauksen. Heidän mukaansa opiskelu pääasiassa ei kiinnosta, vaikkakin se nähdään erittäin positiivisena asiana. Asiasta ei ole tieteenalan sisäpuolella päästy yhteisymmärrykseen, joten tämän tiedotuskanavan lukijoiden toivotaan ottavan asiaan kantaa tuoden rakentavia, struktuuria selkeyttäviä parannusehdotuksia tietoomme palautteessa.
Kysymyksiä jotka kaipaavat vastauksia; Jos ei gi, voiko suhtautua positiivisesti?
Loppukevennyksenä juutalainen ja tohtori Staappo syventyneenä Wii:n nyrkkelyyn
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti