Kuluneen kevään ja kesän aikana aloin miettimään sitä, että missä aineen olomuodossa kiinnostus pääasiallisesti esiintyy. Pohdin aiempia blogipostauksia; koska kavereiltani olen usein kysynyt että onko näkynyt kiinnostusta, he ovat yleisesti vastanneet että ei ole näkynyt. Sanasta näkyä vedin sitten johtopäätelmät ja totesin että esiintyykö kiinnostus enimmäkseen kaasumaisessa olomuodossa, koska kaasu on usein näkymätöntä? Tästä johtuen päätin tehdä hieman tutkimustyötä kyseisen asian selvittämiseksi. Kaappasin
lasipurkki 1:een näytteen asiassa jonka lähettyvillä kiinnostuminen esiintyy. Otin kohteeksi erään skeittitempun joka suuresti kiinnos
ta minua. Vastapainoksi kiinnostavalle asialle otin kokeilumielessä asian mikä ei todellakaan kiinnosta - nappasin nimittäin lasipurkki 2:een näytteen opiskelijoiden haalaribileistä.Näytteitä aloin sitten analysoimaan lasipurkeista. Laitteina käytin omiin aivoihini, 3.6.1987 klo. 9.46, liitettyä kiinnostusgeneraattoria, joka määrittelee asteikolla 0-5 kiinnostuksen määrän.
Merkitsin lasipurkki 1:stä L1 ja lasipurkki 2:sta L2.
Kiinnostuksen lähtöarvoiksi sain L1 f(k1)=4,94 ja L2 f(k2)= 0,00
Lämmitin lasipurkeissa olevat aineet sadassa celsiusasteessa. ja tämän jälkeen huomasin että L1:n aine alkoi tiivistymään lasipurkin reunoilla ja muuttumaan nestemäiseksi. L2:ssa ei sen sijaan tapahtunut yhtään mitään.
Nyt otin taas uudet kiinnostuskäyrät ja sain tulokseksi: f(k1) = 4,81 ja f(k2) = 0,00
Seuraavana kokeena jäädytin aineet -50 celsiusasteessa, L1:ssä aine muuttui tässä yhteydessä kiinteäksi, kun taas L2:ssa ei tapahtunut mitään. Otin jälleen kiinnostuskäyrät ja sain tulokseksi f(k1) = 4,32 ja f(k2) = 0,00
Kolmantena kokeena päätin muuttaa sublimoimalla L1:n kiinteän aineen jälleen kaasuksi, asettamalla lämpötilan ja kaasun osapaineen alle kolmoispisteen. Kyseinen aine muuttui jälleen näkymättömäksi kaasuksi ja kiinnostuskäyräksi sain f(k1) = 3,94. L2:lle en viittinyt edes lähteä suorittamaan kyseistä käyränhankintaa, koska arvot pysyivät tiiviisti nollassa.
Tämän kokeen perusteella todistin: jos kiinnostusta esiintyy, se pystyy esiintymään kaikissa aineen olomuodoissa, mutta sen olomuotoa ei kannata lähteä väkisin muuttamaan, koska siitä
seuraa pieni kiinnostuksen aleneminen. Toinen huomio oli se, että jos kiinnostusta ei esiinny, niin sitten sitä ei vain esiinny missään olomuodossa, vaikka asialle tekisi mitä.
Näin lopuksi voimme todeta loppuun kansankielellä sanottuna:
Älä leiki kiinnostuksen kanssa!
ja englannin kielellä sanottuna:
Don't mess with Kissba!
- Gestapo (Kiinnostus tiet. tri, Bult. tieteiden lis.)
